Kyllä tällä jo puuta pyvältää

Kun juuri nyt ei luovuuden kukka kuki, niin voisin kai esitellä edellisen työni, johon olen jopa melko tyytyväinen. Kyseessä on koivun palasesta esiin kaivetut kaksi sydäntä ketjussa. Kerran aikaisemmin yritin jo luoda moista ketjutettua ratkaisua, mutta en päässyt alkua pidemmälle ja sitten se vaan jäi hyllyyn lojumaan, niin kuin suurin osa minun ideoistani jää. Tällä kertaa lunttasin hieman alkuun ohjetta Youtubesta, mistä nykyään löytyy KAIKKI. Siellä oli ohjeet tavallisen puisen ketjun kaivertamiseen ja niitä soveltamalla pääsin alkuun. Tosin ohjeet sisälsivät pöytäsirkkelin ja vannesahan käyttöä ja minulla ei ole kumpaakaan, mutta sehän on vain hidaste. Materiaali tähän työhön on samaa perua, jota olen jo käyttänyt muutaman vuoden. Kaupunki siivosi ehkä 5 vuotta sitten kotimme läheltä sähkölinjojen alusia ja kaatoivat melko paksujakin koivuja vain pötköttämään suolle. Kun muut hakivat niitä sieltä peräkärryllä polttopuuksi, niin minä sahasin pätkät talteen, kuorin ja p...

Tuli tässä yhtäkkiä mieleen, kun Facebookissa ja Instassa julkaisemani kuva viimeisimmästä puutyöstäni on kerännyt mukavan paljon tykkäyksiä, ja kun minä jollakin kierolla tavalla tykkään myös blogin pitämisestä, niin miksi en kokeilisi kirjoittaa blogia aiheesta. En siis ole mikään puuseppä enkä alalle muuta koulutusta saanut kuin koulun puutyö tunnit lähes 30 vuotta sitten. Tehdessä kuitenkin oppii kaikenlaista ja olen jo muutaman vuoden satunnaisesti puuhastellut ulkovarastossamme erilaisten projektien parissa, joten jotain olen myös oppinut. Minun opit on kuitenkin ainakin omasta mielestä enemmän vaikeimman kautta ja se johtuu melko pitkälti siitä, että se on myös hieman se miten minä haluan tehdä sen. Tilat, työkalut ja materiaalit eivät yleensä ole olleet ihan niitä parhaita, joten jonkin asian tekeminen, joka täysin varustellussa koulun puutyöluokassa oikeilla työkaluilla kestäisi 5-10 minuuttia, saattaa kestää minulla monta tuntia. Jollain omituisella tavalla sekin tuo oman t...